Tekeminen keskittyy johdolle – Osallistamiselle on vielä tilaa

Kaikissa vastaajayrityksissä johto osallistuu ennakointityöskentelyyn ja näin pitääkin olla, mutta tilaa olisi osallistaa ja samalla saada laajempaa näkökulmaa yrityksen tulevaisuuteen osallistamalla vähintään oman yrityksen työntekijöitä. Vain 30 % ottaa työntekijät ja yhtä moni ottaa yhteistyökumppanit mukaan tulevaisuuden miettimiseen. Vain joka neljäs yritys ottaa asiakkaat mukaan ennakointiin. Hallitus pääsi mukaan ennakointiin vain kahdessa yrityksessä.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat ennakoinnista

Ennakointitoiminta on vastuutettu 45 % yrityksissä tietylle henkilölle tai ryhmälle. Useimmiten joko toimitusjohtaja tai johtoryhmä vastaavat ennakointitoiminnasta. Yksittäisissä tapauksissa oli mainittu jokin muu ryhmä tai johtaja, mutta usein näissäkin tapauksissa toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa yhdessä.

Ulkopuolinen asiantuntija tai yritys oli johdon tukena ennakoinnissa 45 % vastaajayrityksistä. Yli puolet yrityksistä teki siis ennakointia omin voimin. Ilman ulkopuolista apua tekevät yritykset arvioivat oman ennakointiosaamisen asteikolla 0-10 tasolle 5,5. Kun ulkopuolinen taho on mukana, oma osaaminen arvioidaan hieman paremmalle tasolle 6,0. Ulkopuolisen mukaan ottaminen ennakointiin kasvattaa siis yrityksen oman henkilökunnan osaamista.

Kun mukana on ulkopuolinen asiantuntija, ennakointitoiminta koetaan myös hyödyllisemmäksi. Yritykset, jotka tekevät itse ennakointia, kokivat saamansa hyödyn asteikolla 0-10 tasolle 6,7 ja niiden osalta, jotka käyttivät ulkopuolista tahoa vastausten keskiarvo oli 8,2.

Aika- ja resurssipula estävät – Johdon aika ei riitä

Suurimmaksi esteeksi tai haitaksi ennakointityölle nimettiin sekä johdon oman ajan että henkilöstöresurssien riittävyys. Kolmannes vastasi osaamisen puutteen esteeksi. Kustannukset tai ennakoinnista saatava vähäinen hyöty estivät ennakointia vain alle 10 % vastaajista. Yrityksissä, joissa käytettiin ulkopuolista apua, johdon oman ajan riittävyys oli esteenä enää vain puolessa tapauksista.

Lähes 90 % vastaajista aikoo jatkaa ennakointia

Suurin osa vastaajista eli 89 % aikoo jatkossakin käyttää ennakointimenetelmiä toiminnassaan. Epävarmoja vastaajia oli 9 % ja vain 2 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei aio käyttää ennakointimenetelmiä tulevaisuudessa.

Kiinnostavimmat ennakointimenetelmät, joita yritykset voisivat harkita käyttävänsä ovat tulevaisuuden skenaariot sekä toimintaympäristön systemaattinen analysointi. SWOT pitää myös pintansa 67 % vastaajista. Noin puolet vastaajista harkitsevat megatrendien seurantaa sekä heikkojen signaalien keräämistä. Myös oman ennakointiosaamisen kehittäminen kiinnostaa, sillä lähes puolet vastaajista voisivat harkita tulevaisuusajattelua kehittäviä työpajoja. 

Tulevaisuuden ennakointi toimii parhaiten silloin, kun keskusteluun saadaan mukaan mahdollisimman paljon erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia tulevaisuudesta. Erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset katsovat myös tulevaisuuteen eri tavalla. Yrityksissäkin on hyvä ottaa tulevaisuuden pohdintaa mukaan eri sidosryhmiä. Esimerkiksi työntekijöiden mukaan ottaminen ennakointityöhön, lisää myös heidän osaamistaan ja tulevaisuudenajattelukykyään. Henkilökunnan sitouttaminen esimerkiksi uuteen strategiaan helpottuu, jos he ovat itse olleet mukana strategiatyössä ja ymmärtävät mistä lähtökohdista strategisia valintoja on tehty.

Myös ulkopuolisen asiantuntijan mukaan ottaminen kannattaa. Ennakointiosaaminen talon sisällä kasvaa, johdon työkuorma helpottuu ja ennakoinnista saadaan enemmän hyötyä. Ennakoinnin asiantuntijasta on apua myös silloin, kun yritys aikoo käynnistää systemaattisen ennakointitoiminnan yrityksen sisällä.

Oletko kiinnostunut kuulemaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista? Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen.

Artikkeli Ennakointi kiinnostaa yrityksiä tulevaisuudessa julkaistiin ensimmäisen kerran Rocovo.

Vastaajat jakaantuivat maantieteellisesti ympäri Suomea, toki Uusimaa korostui vastaajajoukossa. Liikevaihdoltaan suurin osa vastaajista sijoittui välille 10-100 Meur. Yli puolet vastaajista (52%) edusti teollisuutta ja kolmannes (30 %) palvelusektoria. Kaupan ja finanssiala/vakuutusalan osuus jäi 18 prosenttiin. 

Yleisimmin käytetyt menetelmät

SWOT-analyysi on perinteinen strategiatyökalu, mutta se lasketaan myös ennakoinnin menetelmäksi ja tässä kyselyssä se osoittautui käytetyimmäksi menetelmäksi. Mielenkiintoista on, että megatrendien seuranta nousi toiselle sijalle eli puolet vastaajista ilmoitti seuraavansa megatrendejä. Toimintaympäristön analysointia ei tämän kysymyksen mukaan tehtäisi kuin alle puolessa yrityksessä, mutta tarkemmin asiasta kysyttäessä selviää, että kyse on analysoinnin systemaattisuudesta tai siis sen puutteesta, ei siitä, etteikö sitä ylipäätään tehtäisi yrityksissä. Tulevaisuuden skenaariot ovat myös käytössä melkein puolessa (45 %) vastaajayrityksistä.

Lähiympäristöä analysoidaan, mutta säännöllisyys puuttuu

Tulevaisuuden ennakoinnissa olisi tärkeää seurata toimintaympäristöä laajemmin kuin vain omaa tai asiakkaiden toimialoja. Vastaajista suurin osa seuraa yrityksen omaa toimialaa säännöllisesti, vain noin 10 % seuraa sitä vain toisinaan. Omien asiakkaiden toimialoja seuraa alle 40 % säännöllisesti ja neljännes vastaajista ei seuraa koskaan muita, oman toimialan ulkopuolisia toimialoja. Toimintaympäristön analysoinnin näkökulmaa on siis mahdollista vielä laajentaa yrityksissä. Lainsäädännön osalta hieman suurempi osa seuraa säännöllisesti EU:n lainsäädäntöä kuin Suomen lainsäädännön muutoksia. Talouden osalta mitä kauemmas alueellisesti mennään, sitä epäsäännöllisemmin sitä seurataan.

Katseet kohdistuvat ajallisesti lähelle

Tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmasta yritykset katsovat melko lähelle suunnitellessaan strategiaa. 80 % vastaajista tarkastelun aikajänne oli 1-5 vuotta. 20 % vastaajista katsoi jo hieman pidemmälle eli 6-10 vuotta eteenpäin. Yksikään vastaajista ei strategiaa tehdessään katsonut yli 10 vuotta pidemmälle tulevaisuuteen.

Strateginen suunnittelu yleisin käyttökohde

Yrityksen strategian muodostaminen, toiminnan suunnittelu sekä riskien hallinta ja varautuminen ovat ne toiminnot, joissa hyödynnetään ennakoinnin menetelmiä. Osittain tätä selittää SWOT-menetelmä, jota käytetään paljon perinteissä strategiatyössä. Positiivista on, että jopa 61 % vastaajista käyttää ennakointia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. 43 % vastaajista hyödyntää ennakointia henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 

Miten yritykset hyötyvät ennakoinnista?

Tässä on muutamia vastaajien kommentteja siitä, miten ennakointi on hyödyttänyt yritystä:

“Parempi kasvu ja kannattavuus”

“Yhtiön strategia on terävöitynyt”

“Investointien kohdentaminen”

“Mahdollistaa jatkuvan kehittämisen paremmin ja turvallisemmin”

“Osataan varautua tulevaisuuteen. Ei aina ennusteta oikein mutta tarkemmaksi olemme tulleet”

Tehty tutkimus antoi hyvin tietoa siitä, miten yrityksissä käytetään ennakointia ja millaisia hyötyjä ennakoinnin käytöstä yritykset kokevat saavansa. Tehdyn tutkimuksen perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka monessa yrityksessä ennakointimenetelmiä käytetään. Positiivista oli, että suurin osa vastaajista käytti useampaa eri menetelmää. Esimerkiksi SWOTin ohella yli puolet seurasivat megatrendejä sekä käyttivät tulevaisuuden skenaarioita. Useamman menetelmän käyttö laajentaa näkymää ja tuo erilaisia näkökulmia tulevaisuuden ennakointiin.

Oletko kiinnostunut kuulemaan tarkemmin tutkimuksen tuloksista? Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen.

Artikkeli Miten yrityksissä käytetään ennakointia? julkaistiin ensimmäisen kerran Rocovo.